Lisää avoimuutta päätöksentekoon joukkoistamisen avulla

Avoimuus on yksi itselleni tärkeistä teemoista kuntavaaleissa, josta olen keskustellut paljon myös torilla tapaamieni ihmisten kanssa. Muutama ihminen on kritisoinut sitä, että usein poliitikot ovat ennen vaaleja kiinnostuneita kuuntelemaan mutta vaalien jälkeen he eivät välttämättä edes ole tavoitettavissa. Vaalien aikaan alkaa myös keskustelu äänestysprosenteista, jotka ovat monien viimekertaisten vaalien osalta olleet laskussa. Yksi argumentti vähäiseen kiinnostukseen on ollut epäluottamus puolueisiin ja poliitikkoihin. Nuorten äänestysaktiivisuus on erityisesti ollut alhaista ja vaikuttaisi siltä, että moni nuori ei koe politiikkaa kiinnostavana. Onko kiinnostus politiikkaan kuitenkaan oikeasti laskenut vai ovatko vaikutusmahdollisuudet jääneet jälkeen muusta kehityksestä? Itse uskon, että yksi keino lisätä niin päätöksenteon avoimuutta kuin osallistumista voisi olla joukkoistaminen.

Tutustuin joukkoistamiseen viime keväänä virtuaalisen yhteistyön -kurssilla, jolloin teimme harjoitustyön aiheeseen liittyen. Hyvänä yksittäisenä lähteenä toimi demokratiaan liittyvästä joukkoistamisesta tehty julkaisu, josta saa yksityiskohtaisemmin tietoa aiheesta. Joukkoistamisen avulla kerätään siis mielipiteitä ja näkemyksiä mutta myös tietoa, jota voidaan hyödyntää päätöksenteossa. Joukkoistaminen itsessään ei ole mitenkään uusia asia, vaan ensimmäisiä joukkoistamisprojekteja on ollut mm. Oxford English -sanakirja 1800-luvun lopulla, johon kansalaisia pyydettiin toimittamaan englanninkielisiä sanoja ja niiden määritelmiä. Kuitenkin mikä joukkoistamisesta tekee nyt mielenkiintoisen, on digitalisaatio ja sähköiset joukkoistamissovellukset, joiden avulla voitaisiin tavoittaa yhä useampia ihmisryhmiä.

Viime vuosina joukkoistamista on hyödynnetty esimerkiksi Islannin perustuslain valmisteluvaiheessa, jolloin sen avulla haettiin uusia näkökulmia lain valmisteluvaiheeseen, joka itsessään oli nähtävissä eri luonnosvaiheissa internetissä. USA:n Connecticutissa asukkaat puolestaan kertoivat mielipiteensä kaupungin tarjoamista palveluista sähköisen lomakkeen avulla – samalla he näkivät kuinka heidän tekemänsä valinnat tulisivat vaikuttamaan verotuksen kehittymiseen. Suomessa esimerkiksi Lahden kaupungilla on käytössä mobiililaitteissa toimiva Porukka-sovellus, jolla kysytään kaupunkilaisilta mielipiteitä kaupungin päätöksiin liittyvistä asioista.

Joukkoistamisen tarkoitus ei ole korvata jo olemassa olevia ja hyväksi havaittuja vaikuttamisen tapoja eikä korvata asiantuntijoita vaan laajentaa näkemystä päätettävistä asioista. Joukkoistamista ei myöskään ole tarkoitus hyödyntää kaikessa päätöksenteossa, kuten diplomaattisten ongelmien ratkaisuissa. Julkisen hallinnon joukkoistamisessa ideana on avata aikaisemmin suljettuna olleita toimintoja, joiden kautta kansalaiset saavat tietoa käsiteltävänä olevasta asiasta ja päättäjät vastaavasti saavat paljon uusia ideoita, tietoa ja näkökulmia aiheeseen. Joukkoistamisen avulla päättäjät pystyvät myös aistimaan kansalaisten arvoja ja asenteita, joiden kautta he pystyvät hahmottamaan yleistä asenneilmapiiriä. Usein ratkaisuja myös haetaan omasta lähipiiristä eli omista tiedon naapurustoista mutta joukkoistamisen avulla tiedonhaku siirtyy osaksi ihmisjoukkojen tiedon naapurustoja, jolloin ideaalitilanteessa voidaan löytää uutta ja erilaista tietoa.

Uskon, että kiinnostus tuoda omia, itselle tärkeitä asioita tai mielipiteitä esille ei ole vähentynyt ainakaan sosiaalista mediaa seurattaessa. Monet päätökset aktivoivat keskustelua vaikka toki harmillisesti erilaiset lieveilmiöt, kuten vihapuhe myös osaltaan ovat myös vähentäneet sosiaalisen median uskottavuutta ja saaneet osan ihmisistä välttelemään kannanottoja ajankohtaisista aiheista tai siirtymään muille alustoille. Silti aktiivisuuden perusteella voisi olettaa, että mahdollisuus tuoda omia näkemyksiään esille myös esimerkiksi kuntapäätösten suhteen on olemassa. Hyvin suunniteltu päätöksentekoa tukeva joukkoistamissovellus voisikin tarjota yhden vaihtoehdon lisää Tampereen yli 200 000 asukkaan tavoittamiseen tuoden myös päätöksenteon lähemmäksi jokaista kaupunkilaista.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s